Tukkatrilogia 1
Eka, toka ja vika kerta? Lähes jokainen syöpäsisko tietää, miltä tuntuu menettää hiukset sairauden takia. Suurimmalle osalle se on vain väliaikainen elämänvaihe ja olotila. Niin se oli minullekin ekalla kerralla lähes kuusi (!) vuotta sitten. Lähdin mukaan leikkiin...
Minun onneni
Turhan pitkä aika on mennyt viime kirjoituksestani. On ollut kiirettä. On ollut kiire elää. Nyt kun voin melko hyvin ja tauti ei etene, pitää ehtiä elää, olla onnellinen, toteuttaa kaikki unelmat. Koska huomisesta ei koskaan tiedä. Kello tikittää. Tänään on hyvä päivä...
Jaettu ilo on kaksinkertainen
“TT-kuvassa nähdään yhden tuumorin huomattavaa pienentymistä, muuten ei muutoksia” – kuulin juuri ennen joulua lääkärin vastaanotolla röntgenlääkärin lausunnosta. Wow! Ensimmäistä kertaa yli puoleentoista vuoteen oikeasti jotain vastetta! Kasvoilleni syttyi valo...
Kerro, kerro kuvastin
Viime viikkoina olen pohtinut paljon ulkonäköasioita. Osaksi ehkä tämän hassun hiuspehkon vuoksi. En ole raaskinut leikata sitä, kun se nyt kasvaa niin vallattomasti. Sain äidiltä kihartimen lainaan, jotta saan muotoiltua hiuksia edes johonkin malliin. Painon nousu on...